Minkälainen oppimisympäristö edistää tutkivaa oppimista?



Etusivu
>Opettajasta ohjaajaksi> Minkälainen oppimisympäristö edistää tutkivaa oppimista?

Keskeistä olisi, että oppimisympäristö, jonka opettaja ja oppilaat yhdessä luovat, olisi avoin uusille ideoille ja kannustaisi oppijoita ihmettelemään.  Kysymyksien tekeminen on yleensä tyypillistä opettajille. Tutkivassa oppimisessa keskeistä ovat oppijoiden omat kysymykset. Opettajan tuleekin miettiä, miten saada luotua erilaisia sosiaalisia konteksteja, joissa kysymyksiä herää.

Oppimisympäristössä jokaisen tulisi tuntea olonsa turvalliseksi ja kokea, että omat käsiteltävissä olevaan aiheeseen liittyvät kysymykset ja mielipiteet ovat tervetulleita ja tärkeitä. Opettajan suhtautuminen oppilaiden tekemiin kysymyksiin on merkittävää. Luokan vuorovaikutuskulttuurissa saatetaan tarvita muutoksia, kun tavoitteeksi asetetaan tutkivassa oppimisessa itseohjautuvasti toimivat oppilaiden mudostamat asiantuntijaryhmät. Opettajan tehtäväksi nousee hedelmällisen vuorovaikutuksen edistäminen pienryhmissä. 

Miten kehittää rakentavaa vuorovaikutusta? 

Rakentavan vuorovaikutuskulttuurin luominen luokkaan on keskeistä tutkivan oppimisen onnistumisessa.Tutkiva oppiminen on vaativaa, sillä se edellyttää oppilailta monipuolista ilmaisua ja taitoa tarkastella ilmiöitä eri näkökulmista. Jotta jaettu ongelmanratkaisu voisi onnistua, oppilaiden tulisi oppia keskustelemaan ideoistaan, asettamaan kysymyksiä, vertailemaan vaihtoehtoja ja arvioimaan omaa ja muiden näkökulmaa krittisesti. Jos kysymyksien esittäminen, ideoiden jakaminen ja niiden kommentointi ei ennestään ole tyypillistä luokan oppimiskulttuurissa, voi sen oppiminen viedä oppilailta aikaa. Muutos tuskin tapahtuu hetkessä ja opettajalta vaaditaankin  peräänantamatonta työskentelyä uudenlaisen oppimiskulttuurin aikaansaamiseksi, jossa oppilaat uskaltavat tuoda omia käsityksiään ja ajatuksiaan esille.

Tavoitteena tutkiva puhe

Kun oppimista on tarkasteltu tutkimuksissa ryhmäprosessina, on oppimisen laadun indikaattorina käytetty vuorovaikutuksessa ilmenevän puheen laatua. 

Pienryhmien vuorovaikutuksessa on erotettu kolementyyppistä puhetta:

Kiistelevä puhe
  • Kiistelevälle puheelle on tyypillistä eri mieltä oleminen ja yksilölliset päätökset.
  • Keskustelussa käytetään lyhyitä puheenvuoroja, jotka ovat koostuvat väitteistä ja vastaväitteistä.
  • Tarkoituksemukainen silloin, kun halutaan tehdä eroja selväksi.
Kumulatiivinen puhe
  • Vastakohta kiistelevällä puheelle, keskustelussa korostuu samaa mieltä oleminen.
  • Tyypillisä piirteitä puheessa ovat toistot ja yksityiskohtien työstäminen.
  • Sovelias silloin, kun tarpeen löytää yhteiset seikat esimerkiksi, kun kirjoitetaan ryhmän yhteistä tuotosta. 
  • Voi olla tärkeä tehtävä ryhmäidentiteetin muodostamisessa ja yhteisen kohteen määrittelyssä.
Tutkiva puhe
  • Osallistujat tarkastelevat kriittisesti, mutta konstruktivistisesti toistensa ideoita.
  • Ehdotukset, väittämät ja ideat tuodaan yhteisen keskustelun kohteeksi. Toisten väitteitä voidaan haastaa, ja puheen takana olevat perustelut tehdään näkyviksi.
  • Vasta tutkivan puheen avulla työstetään itse oppimisen kohdetta tavalla, jolla päästään korkeamantasoiseen opittavan asian työstämiseen tai ongelmanratkaisuun kuin yksilöiden kohdalla.


Tutkivan puheen harjoitteluun brittiläiset tutkijat ovat kehittäneet oppimateriaalin 8 -11 vuotiaille lapsille "Ajatellaan yhdessä" (Thinking Together). Materiaalin  tavoitteena on kehittää oppilaiden kriittistä ja konstruktiivista ajattelua ja sen ilmaisua. Harjoituksissa voidaan käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi. 

Keskeistä ryhmässä on yhteisistä säännöistä sopiminen (ground rules):

1.  Kaikki relevantti informaatio jaetaan ryhmässä.
2.  Mielipiteiden ja arvioimisen tulisi pohjata perusteluihin. 
3. Toisten ehdotuksia ja mielipiteitä voidaan haastaa ja niitä voidaan pohtia yhdessä.
4. Vaihtoehtoiset mielipiteet otetaan huomioon ennen päätöksentekoa. Jokaisen vuorollaan tulisi kannustaa toisia ilmaisemaan oma mielipiteensä.
5. Kaikkien tehtävä on kannustaa toisia osallistumaan keskusteluun.
6. Ryhmän tulisi yrittää saavuttaa päätös keskutelun pohjalta.Vaihtoehdoista kuitenkin keskustellaan ennen päätöksentekoa.
7. Ryhmä kantaa vastuun päätöksistään ja ryhtyy niiden mukaisin toimiin.
Lisää tietoa:

Käy "Thinking together" kotisivuilla, jossa on tarjolla lisää informaatiota tutkivasta puheesta mm. lyhyt esittely, julkaisuja aiheesta ja kokemuksia.

Lähteet:

Eteläpelto, A. & Rasku-Puttonen, H. 1999. Projektioppimisen haasteet ja mahdollisuudet. Teoksessa Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. Oppiminen ja asiantuntjuus. Juva: WSOY

Dawes, L., Mercer, N. & Wegerif, R. 2000. Thinking together. A Programme of Activities for Developing Thinking Skills at KS2. Birmingham: The Questions Publisihg Company LTD.

Hakkarainen, K., Lipponen, L., Ilomäki, L, Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M., & Lehtinen, E. (1999). Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsingin kaupungin
opetusvirasto. Helsinki: Multiprint. Saatavilla www-muodossa: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/julkaisut/tvt_tutkivan_oppimisen_valineena.pdf 
 

Sivun alkuun 

© Jenni Collin, Kati Korhonen, Laura Penttinen & Virve Vakiala 2003