Etusivu > Yhdessäoppiminen > Yhteisöllinen oppiminen

Yhteisöllinen oppiminen on toimintaa, jossa suurehko ryhmä (esim. luokka) yrittää yhdessä tietoisesti ymmärtää tai selittää jotakin ilmiötä tai asiaa. Pyrkiessään ymmärtämään ja selittämään ilmiötä, ryhmä tuottaa uutta tietoa, jota ei voida palauttaa kenenkään yksilön tuottamaksi tiedoksi. Tutkiva oppiminen on eräs yhteisöllisen oppimisen muoto.

Tavoitteet

Yhteisöllisen oppimisen tavoitteena on:

• pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja selittämään ilmiöitä
• rakentaa yhdessä uutta tietoa
• kehittää oppilaiden kognitiivisia, tiedonkäsittelyn taitoja
• kehittää oppilaiden metakognitiivisia, oppimaan oppimisen taitoja

Peruspilarit

 Yhteisöllisessä oppimisessa on keskeistä:

• yhteiset tavoitteet
• työskentelyprosessin korostaminen
• ongelmalähtöisyys
• jaettu asiantuntijuus
• tiedonrakentaminen
  
• ajattelun näkyväksi tekeminen
• oppilaiden kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen kehittäminen
• oppilaiden vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta

Yhteiset tavoitteet

Yhteisöllisessä oppimisessa koko ryhmällä tai yhteisöllä on yhteiset toiminnan tavoitteet. Tavoitteena on yhdessä ratkaista jokin monimutkainen ongelma tai pyrkiä selittämään ilmiö. Ratkaistavat ongelmat ja ilmiöt ovat niin monimutkaisia, ettei niitä pystytä ratkaisemaan yksin eikä edes pienryhmissä: tavoitteeseen pääseminen vaatii koko ryhmältä tai yhteisöltä määrätietoista ponnistelua, asiantuntijuuden jakamista, monitasoista vuorovaikutusta ja kokonaan uuden tiedon luomista.

Työskentelyprosessin korostaminen

Yhteisöllisessä oppimisessa itse oppimis- ja työskentelyprosessi ovat tärkeämpiä kuin yhteisön tuottama lopputulos. Yhteisöllinen oppiminen on luonteva tapa toimia ja oppia yhdessä, ratkaista ja selittää yksilön ymmärryksen yläpuolelle meneviä ongelmia ja ilmiöitä. Yhteisöllinen oppiminen on tapa suhtautua tietoon ja sen muodostukseen.

Lue tutkivan oppimisen prosessin osatekijöistä omassa osiossa.

Ongelmalähtöisyys

Yhteisöllisessä oppimisessa muutetaan selitettävät ilmiöt ja tapahtumat kysymyksiksi tai ongelmiksi, joita lähdetään yhdessä ratkaisemaan. Kaikille yhteinen pääongelma jaetaan pienemmiksi alaongelmiksi, joihin pienryhmät ja lopulta yksilöt pyrkivät etsimään, muokkaamaan ja tuottamaan relevanttia tietoa. Lopulta koko yhteisö kerää yhteen tuotetun tiedon ja pyrkii yhdessä, tuotetun tiedon ja jaetun asiantuntijuuden varassa, ratkaisemaan yhteisen pääongelman tai antamaan alkuperäiseen kysymykseen hyvän vastauksen.

Jaettu asiantuntijuus

Yhteisöllisessä oppimisessa kullakin yhteisön jäsenellä on omat vahvuusalueensa, joita halutaan hyödyntää koko yhteisön yhteisen ongelman ratkaisemiseksi. Yksilöitä rohkaistaan kehittämään omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan eteenpäin. Kaikkien yhteisön jäsenten ei tarvitse tietää eikä oppia kaikkea. Osaaminen hajautetaan yhteisön jäsenten kesken ja samalla kevennetään yksilöiden kognitiivista kuormitusta. Uuden tiedon luominen ja ongelmien ratkaiseminen tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenten kesken. Tässä vuorovaikutustapahtumassa yksilöt tuovat oman eritysosaamisensa koko yhteisön käyttöön.

Lue lisää jaetusta asiantuntijuudesta omassa osiossa.

Tiedonrakentelu

Tiedonrakentelu on järjestelmällistä työskentelyä oppimisyhteisön tuottamien käsitysten ja ajatusten kehittämiseksi. Tiedonrakentelu liittyy kiinteästi kaikkeen yhteisöllisen oppimiseen. Tiedonrakenteluun kuuluvat tiedon etsiminen, kokoaminen, tuottaminen ja raportointi, tiedon kriittinen arviointi ja tiedosta keskustelu yhteisön kesken.

Lue lisää tiedonrakentelun ideasta ja sen suhteesta oppimiseen.

Ajattelun näkyväksi tekeminen

Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmän tai yhteisön jäsenet pyrkivät tuomaan oman ajattelunsa toisille yksilöille näkyvään muotoon. Ajattelun näkyväksi tekeminen helpottaa tiedonrakentelua: tiedon kriittistä tarkastelua, oman ajattelun kehittelyä ja ryhmän yhteisen ymmärryksen syvenemistä. Oman ajattelun näkyväksi tekeminen ei siis helpota ainoastaan yksilön ajattelun kehittämistä vaan koko yhteisön tai ryhmän yhteisen ymmärryksen kehittämistä ja uuden tiedon luomista.

Ajattelun näkyväksi tekeminen helpottaa myös oppilaiden metakognitiivisten, oppimaan oppimisen,  taitojen kehittämistä. Sekä yksilöiden että ryhmän tai yhteisön ajattelun ja tiedonrakentelun prosessia voidaan seurata erityisesti silloin, kun tiedonrakentelun tukena käytetään verkko-oppimisympäristöä. Verkko-oppimisympäristöön tehdyistä viesteitä jää nk. mediajälkiä, joita seuraamalla voidaan analysoida ajattelun ja tiedonrakentelun prosesseja.

Ajattelu voidaan tuoda muille näkyvään muotoon esimerkiksi puhumalla, kirjoittamalla, piirtämällä kuva tai kaavio, tekemällä yksinkertainen animaatio tai sarjakuva jne..

Kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen kehittäminen

Yhteisöllisen oppimisen tavoitteena on tukea oppilaiden kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen kehittymistä. Kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen oppimista tukee työskentely heterogeenisissa ryhmissä, joissa kognitiivisilta taidoiltaan kehittyneemmät oppilaat toimivat mallina taidoiltaan heikommille oppilaille. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilaat seuraamaan ja tarkastelemaan sekä omaa että muiden oppilaiden toimintaa ja ajattelua (itsearviointi ja ryhmäarviointi), tarjota oppilaille mielekkäitä opiskelu- ja toimintamalleja ja toimia asiantuntijan esimerkkinä yhteisössä.

Vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta

Yhteisöllinen oppimisessa oppilaiden oletetaan jo hallitsevan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja argumentoinnin taidot. Yhteisöllinen oppiminen on toimintatapa ja -kulttuuri, jossa oppijat toimivat itseohjatusti organisoiden itse sekä oman opiskelunsa että yhteistyön muiden oppilaiden kanssa. Samoin oppilaat kantavat vastuun omasta oppimisestaan. Tämä tarkoittaa myös avun pyytämistä opettajalta tai muilta oppilailta tarvittaessa.

Yhteisöllinen oppiminen ja itseohjautuvuus ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Yhteisöllisyys tukee yksilön itseohjautuvuuden kehittymistä ja itseohjautuvuuden vahvistuminen edesauttaa yksilöä toimimaan ja oppimaan yhdessä muiden kanssa.

Yhteisöllisen oppimiskulttuurin syntyminen luokkaan on pitkäjänteisen työn tulos. Se vaatii alussa yhteisten sääntöjen sopimista, oppilaiden vuorovaikutus-, yhteistyö- ja opiskelutaitojen kehittämistä ja harjoittelua ja positiivisen, oppimiseen kannustavan ilmapiirin luomista.

Lähteet: